Ylisuorittaminen on eräänlainen sairaus. Ylisuorittamiseen voi jäädä koukkuun.
Näin mä ajattelin, kun kuuntelin erään ihmisen kertomista omista työkuvioistaan ja elämästään ylipäätänsä.
Tarve saada tulosta ja näyttöä, että tekee jotain itsellään ja elämällään. Tässä vaiheessa oma itse ja oma elämä ovat vain työkaluja joilla saavutetaan jotain. Mitä? Rahaa? Mainetta? Tuloksia? Mitä niillä tekee jos elämä valuu hukkaan, kun sitä käytetään työkaluna.
Elämä on elämistä varten, elämä ei ole sinua varten vaan sinä olet elämistä varten.
Vai tunteeko ylisuorittaja itsensä turhaksi, jos ei pysty näyttämään pystyvänsä mihin haluaa. Kaikki pystyvät mihin tahansa, jos vain haluavat niin.
Toiset eivät sitä ymmärrä ja toiset taas ymmärtävät sen liikaa.
Vai onko se sittenkin niin, että se on synnynnäistä? Voiko ylisuorittajaksi syntyä? Vaikkei saisi mitään kannustusta ylisuorittamiseen lapsuudessaan tai nuoruudessaan ja silti toimii niin.
Toimii niin hakeakseen tarkoitusta elämältä tai hakeakseen itseään. Ymmärtämättä että kenen tahansa persoona jää ylisuorittamisen taakse piiloon.
Onko se pakokeino tai keino kapinoida? Ylisuorittaa, ettei tarvitsisi tuntea tai kohdata vaikeita asioita. Tai kenties käsitelläkseen niitä? Työntääkseen ne sivuun? Vaikea kuvitella, että ylisuorittaja pystyisi suorittamaan yhtään mitään tunne-elämän puolta. Vai onko kukaan kuullut koskaan ihmisestä joka ylisuorittaa tunne-elämäänsä? Niinpä, se voi käydä vähän hankalaksi. Tai päättyä ikävästi.
Kapinoiva ylisuorittaja taas näyttää itsenäisyytensä ja toimii annettujen esimerkkien ja arvojen vastaisesti. Näyttää, että asiat voi tehdä toisellakin tapaa ja tekee sen juuri siksi. Näyttääkseen.
Voiko ylisuorittamisesta saada mielihyvää? Miksei, saahan sitä muistakin addiktoivista asioista mielihyvää.
Ja kuten muillakin addiktioilla. myös tällä on kääntöpuolensa. Kaikkien ympärillä olevien ihmisten pää ei kestä ylisuorittamista, vaikka ihminen olisi kuinka rakas suorittamisen takana. Se voi työntää ihmiset pois luota, se voi antaa vääriä mielikuvia, se voi antaa vääriä esimerkkejä ja arvoja.
Mietin vaan, onko se sen arvoista? Onko mikään addiktio sen arvoista?
Tässäpä tämän yön pohdinnat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti